…asiat olisi saatu toimimaan saksalaisella tehokkuudella,

…ihmiset olisivat yhtä ystävällisiä ja välittömiä kuin Isossa-Britanniassa,

…mittasuhteet, pyöräilykulttuuri ja pienet kauniit yksityiskohdat olisivat voimissaan kuten Hollannissa,

sinne minä haluaisin muuttaa.

Blogi jää ainakin toistaiseksi tänne ja jos tässä nyt vielä johonkin ulkomaille pääsee, niin toivottavasti päivittelen tunnelmia taas tänne joskus hämärässä tulevaisuudessa.

Oikein kivoja, sieviä ja viihdyttäviä päiväkohteita ovat ainakin Rotterdam, Hollannin korkein asuinrakennus ja muutenkin selvästi normaalia korkeampi kaupunkinäkymä. Haag, hallinnollinen keskus ja valtava hiekkaranta. Delft, aivan uskomattoman idyllinen ja sievä. Leiden, ei aivan yhtä idyllinen kuin Delft, mutta vesi ja kanaalit selkeämmin läsnä ja keskustassa paljon vanhoja kauniita purjeveneitä.

Mukavia päiväretkiä tuli tehtyä, mutta jostain syystä paikoista ei ole oikein mitään sanottavaa ja tuntui, että nähtävää ei päivän tai kahden jälkeen ole. Tosin vallan käymisen arvoisia paikkoja, jos sattuu olemaan nurkilla.

Sosiaalinen elämä ja suuret tapahtumat ovat vähän heikossa tällä hetkellä. Lopputyötä 12-14h/päivä ja vähä ‘vapaa-aikakin’ tulee vietettyä ryhmän kanssa, joten eipä paljoa ole muita puheenaiheita tarjolla.

Berliini oli aivan upea! Sinne on päästävä uudestaan. Lontoo varsin erilainen kuin olin odottanut, mutta silti todella hieno. Ja sitten on Amsterdam, ylihinnoiteltu ja epäaito. Yhden viikonlopun ja useamman päiväretken jälkeen olen todennut, etten erityisemmin pidä Amsterdamista.

Punaisten lyhtyjen alue on toki hieno. Tunnelma on kaikkea upean, ällöttävän ja absurdin väliltä. Olisin halunnut kuvan tilanteesta, kuin siististi pukeutuneen vanhemman ranskalaispariskunnan takana pyörii valtavassa taulutelevisiossa hardcore pornoa ja myyjä kyselee iloisesti pariskunnan laspsista samalla kun pakkaa kassiin ties mintä leluja.

Paikallinen tapa rakentaa talot suoraan kiinni veteen on upea. Tälläistä ei Suomessa näe.

Valitettavasti tämä parin korttelin alue ei jaksa viihdyttää loputtomiin. Erilalisia museoita Amsterdamissa on paljon, mutta hintataso tuntuu vielä pahemmalta kuin Lontoon kuuluisimmissa nähtävyyksissä ja ilmaiset museot tuntuvat puuttuvat kokonaan. Harvat museot joissa olen Amsterdamissa käynyt, ovat olleet laadultaan hyviä, mutta eivät silti aivan hintansa arvoisia.

Lisäksi kaupungin oikea elämä tuntuu hukkuvan vain valtavaan turistien määrään. Mikä ei oikeastaan ole ihme, jos vertaa asukaslukua vuosittain vierailevien turistien määrään. Tunnelmaltaan ja aitoudeltaan esimerkiksi Rotterdam pesee mielestäni Amsterdamin mennen tullen.

Hanojen suhteen pahinta on, että moneen paikkaan tulee vain kylmää vettä. Ei mitään taskulämmintä tai viileää vain aivan jäätävää. Saippuan huuhtominen jääkylmällä vedellä näpit kohmeessa ei oikein kannusta pitämään huolta käsihygieniasta. Huvittavia erilaisia käsienlämmittelytapoja olen nähnyt, mutta valitettavasti energiansäästölamppu ei käpäliä lämmitä.

Muissa maissa mainoslehtiset laitetaan pyyhikjöiden alle, täällä ne nidotaan ohjaustankoon.

Saksassahan varsinkaan vanhemmat ihmiset eivät juuri puhu englantia. Mutta saksassa pärjäämiseen auttoi että useimmiten tietoa oli saatavilla myös englanniksi. Toisin on täällä. Välillä raivostuttaa, kun esim. paikalisen VR:n sivuista on käännetty vain hakupalvelu. Jos jotain lisätietoa kaipaa, niin on syytä opetella hollantia. Automaatti johon soittamalla saa ladattua puheaikaa tarjoaa palvelua vain hollanniksi. Muutaman kerran olen kuullut myös tapauksista missä ‘lisätietoja englanniksi numerosta’ löytyy vain hollantia puhuva automaatti.

Eli vaikka englannin taso pääsääntöisesti on todella hyvä, hyvin harvoja asioita on vaivauduttu kääntämään. Lisäksi kultuuri oman kielen puhumisesta seurassa on aivan eri, kuin mihin itse olen tottunut. Täällä hollantialiset puhuvat keskenään hollantia ja piste. Ei ole väliä vaikka yksi ainao ulkkariparka olisikin keskustelusta ulkona tai keskustelu koskisi tai kiinnostaisi myös paikala olevia hollantia osaamattomia. Eikä se kuulemma edes ole töykeää. Tätä mieltä on ainakin oltu, kun asiasta on joskus huomautettu.

En ymmärrä, en.

Lisäksi nettiyhteys kämpillä on tasoltaan suunnilleen tämä, joten taaskaan ei kuvien liittäminen onnistu.

Ja omathan ovat loppu koska ostin kaupasta halvinta olutta jonka merkki oli Bavaria. Saksalaisesta oluesta haaveillen pyöräilin kotiin toteamaan, että ‘saksalainen’ laatutuote on valmistettu hollannissa ja alkoholia on 0,0%.

Brittien kyky olla käyttämättä vaatteita lienee aika hyvin tunnettu tosiasia. Välillä tuli kylmä pelkästä ajatuksesta, kun katseli pipo päässä ja tumput kädessä tyttöjä korkeilla koroilla, minishortseilla ja topeilla. Laittaisitvat edes sukkahousut ja käyttäisivät ulkona takkia.

Selkeä ero katukuvassa Briteissä oli myös lävistysten ja tatuointien suuri määrä. Lävistyksiä näkyi myös ns. normaaleilla ihmisillä, eikä vihreähiuksinen tyttö yliopiston ruokalassa tuntunut niin oudolta kuin olisi tuntunut Suomessa.

En tiedä onko normaali vaate täällä päin, mutta ainakin näkyi Amsterdamissa olevan myynnissä.

Sitten tulin Hollantiin. Ajattelin, että tämä reipas pyöräilykansa pukeutuisi käytännöllisesti ja rennosti, mutta kaikkea muuta. Myös nuorisolla näkee paljon pukuja ja jakkupukuja. Nuoret aikuiset pyöräilevät jakkuhameissaan tai krakat heiluen aamuisin, mihin sitten ovatkaan menossa.

Ja ruskeat kengät. Riippumatta housujen väristä, pojat ovat lähes poikkeuksetta varustettu ruskeilla kengillä. Mustat suorat housut ja ruskeat nahkakengät, usein myös ruskea vyö, tuntuu kuuluvan täällä itseään kunnioittavan ihmisen pukeutumiskoodiin.

Tosin yhdistelmä farkuista  ja yli kymmenen sentin piikkikorkkareista (ehkäpä turkoosit valtavilla ruseteilla kengän kärjisä) on myös aivan normaali.

Onneksi kohta alkaa olla niin lämmin, että terassilla on todella mukava viettää aikaa. Oman takapihan korkkasin alkuviikosta, villasukat jalassa.

Saattoi olla paikallinen tai saattoi olla Belgiasta, mutta tokihan tonttukaljaa piti kokeilla.

Lontoossa, ostaessani kahvia, myyjä kysyi haluanko ’mustaa vai vailkoista kahvia’. Olin hyvin hämmentynyt. Teetä on saatavilla eri väreissä, mustaa, vihreä, valkoista jne. mutta että kahvia. Hetken ihmettelyn jälkeen tämäkin selvisi, valkoinen kahvi on tietenkin kahvi maidolla.

Moniin ilmaisuihin on kuitenkin, ainakin länsimaissa, tottunu elokuvien myötä, mutta ilmeisesti asia on aasiassa toisin. Kiinalaisen pojan vieno kysymys että mikä on ’sex bom’, aiheutti lievää huvittenuisuutta ja kun pakistanilainen halusi katsoa ’ Adult Entertainment’ kanavaa, oli hän lievästi sanottuna järkyttynyt näkemästään.

Tiukasta muslimimaasta tuleva poika, eikä vielä naimisissa joten poikuus on tallella, oletti aikuisviihteen tarkoittavat esimerkiksi aikuisille tarkoitettuja piirrettyjä, esim. simpsoneita.